Kahden tunnin automatkan jälkeen oltiin vihdoinkin perillä. Ajomatkan aikana Caba ehti monta kertaa tehdä selväksi ettei halunnut istua takaluukussa kahden toisen koiran kanssa, kun kaveri sai istua takapenkillä. Caba yritti pari kertaa tulla verkosta läpi, muttei onnistunut. Ja vaikka hän kuinka huusi, hän ei päässyt pois. Ja kyllähän Caba oikeasti itki kaverin perään, jolla oli juoksut just alkaneet.
Perillä sitten tultiin hiekkakentälle missä oli paljon muita koiria. Caba alkoi heti merkkailemaan omaa reviiriä. Ja kehtasi vielä yrittää merkata vieraan ihmisen laukkua. Caba olisi myös niin mielellään mennyt tervehtimään ja haistelemaan muita koiria. Pitkän odottelun jälkeen Caba meni Sarin kanssa kehään. Kehässä Caba seisoi hienosti ja antoi kiltisti tuomarin kopeloida. Caba sai paljon kehuja ja pärjäsi hienosti: sai sinisen ja kunniamaininnan! Ja tällainen lausunto:
Erittäin hyväntyyppinen urospentu. Hyvä pää. Oikea purenta. Sopiva kaulanpituus ja luusto. Eturinta ja runko saavat vielä voimistua. Sopivat kulmaukset. Takaliikkeet saavat vielä parantua. Hyvä sivuaskel. Hyvä karvanlaatu ja luonne.
Ja kehän jälkeen sai vielä maistaa grillimakkaraa 
