Perro de Agua Españoles CABA & MOKO

A A A A A A A A A . . .

Caban lonkkakuvaustulokset sekä kyynärtkuvaustulokset tulivat eilen takaisin Kennelliitosta. Caban lonkkakuvat menivät Kennelliittoon A/A tai A/B ja tulivat takaisin A/A !!!!! JEEE!!!! Ai että olen onnellinen! Ja tottakai kyynäristä jotka tulivat 0/0 Kennelliitosta (ja menivät myös 0/0)! Caballa on ollut niin paljon ongelmia masunsa kanssa (ja vähän kynsiongelmiakin) niin oli ihana uutinen että lonkat ovat mitä parhaimmat! Tämä tietää sitä että voidaan jatkaa agiliitoa eikä tarvitse miettiä tuleeko lonkat vaivaamaan Cabaa tulevaisuudessa. Nyt seuraavaksi korjataan vatsa

OMATOIMITREENIT

Caballa ja Mokolla oli yhteiset omatoimiagitreenit lauantaina ja sunnuntaina ehdittiin vielä Mokon näyttelyn jälkeen Caban kanssa ohjattuihin treeneihin. Lauantain agitreenit menivät nappiin Caban kanssa. Vaikkakin Matte mokasi pari enismmäistä kertaa, nii Caba suoritti radat erinomaisesti. Oli oikeasti yksi rata, mutta koska se oli pitkä ja aika haasta niin jaoin radan kahteen rataan. Mokon kanssa treenit menivät vähemmän nappiin. Moko oli taas sillä tuulella ettei irtoa millään. Joten pari kertaa kokeiltiin rataa, ja sen jälkeen päädyin treenaamaan Mokon kanssa yksittäisiä esteitä. Ne menivät ihan hyvin.

AGILITYTREENIT

Sunnuntain treenit menivät erittäin hyvin. Treenattiin pelkkää yksittäisiä esteitä. Keinu ja puomi olivat yhteiset esteen kouluttajan kanssa, mutta muut esteet treenattiin itsenäisesti.

Moko kävi tänään kokeilemassa onneaan Spanieliliiton Pääerikoisnäyttelyssa Hyvinkäällä. Perroja oli yhteensä 100kpl Mokon luokassa oli 16 junnu-urosta. Moko sai EH eli Erittäin Hyvä.

Moko esiintyi hienosti ja otti tilanteen rauhallisesti. Odottaessa vuoroamme Moko makasi jalkojeni juuressa ja otti rennosti. Hienosti Moko käveli kehässä ja seisoikin pientä ininää pitäen hienosti ja melko kauankin tuomarin edessä.

Tuomarina Juan Carlos Mora Carazo, espanja

Arvostelu: Buena cabeza, buen cuello y linea dorsal. Buenos aplomos delanteros y traseros. Muy buen pelo. En movimiento saca el codo izquierdo y uno el tren trasero.

Vapaa käännös: Hyvä pää, hyvä kaula ja selkälinja. Hyvät kulmaukset edessä ja takaa. Erittäin hyvä karva. Liikkuessa vetää vasenta kyynärpäätä ja takaosaa kuin junaa.

(Kiitokset kuvista Annalle)

(Copyright Sami Osenius Perrot Urokset)

Kyseessä on meidän pojat. Eilen sen tajusin, vaikka olen aina sen tiennyt. Käytiin poikien kanssa työpaikallani tervehtimässä lapsia. Caba reagoi niin kuin aina; tärisi innosta leikkiä ja haukkui ja oli salamannopea liikkeissään. Moko reagoi niin kuin aina; hengaili tyynen rauhallisena ja antoi lapset rapsutella.

Bussimatkan, tunnin mittaisen vierailun, vierailun vanhempieni luona sekä tunnin mittaisen kävelymatkan kotiin jälkeen Caba halusi vieläkin mennä juoksemaan metsään. Kotona Matte halusi ottaa Mokon kanssa päiväunet, mutta yksi duracell energiaa-vaikka-muille-jakaa koira pomppi siinä vieressä inisten että “leikkimään”. Siis tämä koira ei nuku ikinä! Siinä Caba jaksoi noutaa palloa ja vahtia jokaikistä ääntä joka kuului rappukäytävästä. Moko makasi tyytyväisenä sohvan vieressä.

I’ll Sleep When I’m Dead on oikeasti Caban motto elämässä! Jo pienenä Caba ei nukkunut ikinä päivällä jos oltiin kotona. Muistan kun kimppatreffien jälkeen porukka kirjoitteli vesikoiraforumilla että koirat nukkui koko ilta treffien jälkeen. Ei tämä herra. Tämä herra haluaa aina lekkiä kun tullaan takaisin treffeiltä. Kyse ei ole ettei Caba osaisi rauhoittua, kyllähän sitä osaa. Mutta miksi nukkua kun Matte on kotona, kun pojat kuitenkin nukkuvat ollessa kaksistaan päivisin.

Tämä räiskyvä kappale YouTube:lla I’ll Sleep When I’m Dead

Nobody’s Hero on Mokon motto elämässä. Olin niin ylpeä Mokon käyttäytymisestä päiväkodissa. Rautaiset hermot ja rauhallinen olemus ei petä! Välillä pitää tankata turvallisuuden tunnetta Mattelta, mutta muuten Moko on itsenäinen ja ottaa lugnisti tilanteessa kuin tilanteessa. Mokolle riittää niin asioita arjessa ja vapaana juoksemista ulkona. Ja samalla Moko antaa kaiken mitä voi ihmisille jotka ovat hänelle tärkeitä. Tässä on nyt mietinnässä Mokolle Ystävä-koira työ…

Tämä kaunis kappale YouTube:lla Nobody’s Hero

No niin. Vihdoinkin ripuli-kausi on meillä päin ohi. Ensin sairastui C. Caban masu on sen verran herkkä että poika sairasti aika rajusti. Kun C vatsa rupesi olemaan joten kuten kunnossa oli Mokon vuoro. Moko onneksi on rautavatsa joten tauti meni nopesti ohi eikä M varmaan mitään ehtinyt edes huomata Mutta nyt onneksi molemmat pojat ovat terveitä! 

Vatsatauti Caban kohdalla hoidettiin Canicurilla, Promaxilla sekä Biobactilla. Moko sai Canicuria kerran. Molemmat pojat olivat riisi-kana dieetillä koko sairastelun aikana. Nyt ollaan pikkuhiljaa palattu tavalliseen raakaruokintaan. Ja masut kestää.

OMATOIMITREENIT

Eilisen omatoimitreenit menivät erittäin hyvin. Mukana minulla tällä kertaa vain Moko, Caba jäi kotiin lepäämään masun takia. Ensin treenattiin Mokon kanssa yksittäisiä esteitä: A, puomen alastuloa, kepit ohjuksilla, musta putki sekä hyppy. Kaikki esteet menivät hyvin. Kepit ohjuksineen olivat uutta Mokolle, mutta menihän se ne lopulta. Radan Moko suoritti erinomaisesti! Mokolla oli todella hyvä vauhti (puuttuva vauhti on ollut suurin murheeni tähän asti) ja kuunteli minua rataa suorittaessa. Tehtiin kaksi vaihtoehtoa radassa; ensin helpompi ja sitten vähän vaikeampi. Jos minulla olisi ollut C mukana niin olisi hän päässyt kokeilee vaikeinta rataa.

AGILITYTREENIT

Caban ohjattuagitreeni meni tänään erittäin hyvin. Harjoiteltiin aika paljon yksittäisiä esteitä omatoimisesti. Kepit harjoiteltiin todella paljon, koska eivät ilman apuvälineitä tahtoneet sujua. Mutta huomasin sitten että C sekoittuu siitä että ohjailen käsillä. Joten lopulta jätin kädet pois ja kävelin vain vieressä, ja silloin onnistuttiin Myös rengasta, kontakti-esteitä, pussia ja S-putkea harjoiteltiin. Kaikki sujuivat erinomaisesti kontakteja ja rengasta lukuunottamatta. Joten sitä enemmän ensi kerralla.

Rata oli todella pitkä verrattuna mihin olemme tottuneet. Esteitä oli 13 ja kahdella hyppyesteellä oli takakierto. Joten rata meni miten meni ja kaksi kertaa ehdittiin se tehdä. Kotiläksyksi saatiin takakiertojen harjoitteleminen. Nyt pitää vain ensin keksiä sana ilmiölle ja sen jälkeen vain harjoittelemaan.

Aamuyöllä Husse herätti minut informoiden että C on tehnyt vähän tarpeita sisälle, eikä niinkään vähän… Menin unisena katsomaan tilannetta. Ripulia. Ripulia. Ripulia. Kaikkialla. Iso läjä lattialla ja pieniä jämiä matto täynnä olohuoneessa ja eteisessä. Caba parka ontuu takapuolta ja oli reppana melko nolona

Työpäivän aikana C ehti tehdä kolme läjää lisää. Ja kun tulen kotiin huomaan että keittiön kaappien oviin on roiskunut ripulia !?! Vieläkin ihmetyttää että miten poika on onnistumaan saamaan sitä n metrin korkeudelle oviin. Olisinpa ollut kärpäsenä katossa….

Eli meillä ihmisillä suursiivous, mattojen pesu sekä lattoiden desinfioiminen edessa. Caballa on taas ELL kosultaation jälkeen Canicur-kuuri, Promax-kuuri, Biobakt-kuuri sekä riisi-dieetti. Toivotaan että masu paranee pian!

Caba kävi tänään terveystutkimuksissa Sarin järjestämässä ryhmässä Klaukkalan Taikatassussa. Otettiin kilpparikoe, peilattiin silmät sekä otettiin lonkka- ja kyynärkuvat. Moko pääsi mukaan turistiksi isäni kanssa.

Eläinlääkäri arvoi Caban lonkat AA:ksi tai korkeintaan AB:ksi (toinen lonkkanivel oli nanomillimetri syvemmällä kuin toinen), mutta muistutti että Kennelliitto sen päättää ja että voivat tulla takaisin B:nä. Kyynärät olivat ELL mukaan puhtaat, eli 0. Ja silmistä Caba sai puhtaat paperit. Joten nyt odotellaan lopullista tuomiota Kennelliitosta kyynäristä ja lonkista sekä kilppareiden tuloksia.

Nyt kotona oleskelee yksi koira joka haluaisi toimintaa ja pitkän lenkin ja yksi koira joka ei tiedä mitä haluaa ja kuljeskelee perässäni flegmaattisena ja nukahtaa heti kun pysähdyn

Kävin Mokon kanssa kahdestaan treenaamaan noutamista koska Caballa oli agitreenit. Moko on edistynyt huimaa vauhtia noutamisessa!

Ensinnäkin Moko jää odottamaan käskystä kunnes päästetään vapaaksi. Ennen Mokolla oli maaginen näkymätön raja, jonka jälkeen ei pysynyt enää paikalla vaan tuli luokse. Nyt hän pysyi ja jäi vielä hienosti odottamaan että palaan luokse!

Toiseksi Moko noutaa varmasti pallot, ja tuo ne takaisin.

Kolmanneksi Moko jää käskystä istumaan ja odottamaan kun heitän pallon. Katsekontakti ja odottaa lupaa mennä hakemaan. Ei mennyt ilman lupaa, koska pari kertaa en heti antanut söka-käskyä.

Neljänneksi Moko irtoaa hakemaan palloa vaikka en sitä heitäkään, ja menee käskystä istumaan siellä kaukanakin. Jess! Ja odottaa siellä että pallo heitetään luokse että voi ottaa koppi Noh, kopinottoa pelkäsi vielä mutta muuten todella hyvä!

Viidenneksi Moko jää käskystä odottamaan kun minä kävelen poispäin. Odottaa vieläkin kun tiputan/heitän pallon. Odottaa vielä kun kävelen takaisin. katsekontakti ja odottaa käskyä saada mennä hakemaan pallo.

Elikkä Moko rupeaa olemaan Caban tasolla tässä hommassa. Tottakai C on varmempi nakki, tai erittäin varma nakki tässä, mutta M osaa kuitenkin jo samat asiat. Yhdessä vaiheessa minulla oli pieni tunne että Mokon noutamisesta ei tule mitään. Mutta taas kerran (lue Mokon viimeinen agitunti) herra M yllätti!

CABA MENEE KEPIT!!!

Jep, tänään alkoi agilityn jatkokurssin talvikausi Caban osalta. Treenit menivät todella hyvin! Vaikka Caba meneekin treenien alussa ylikierroksilla ennen radan (tai yksittäisen esteen) suorittamista Caba keskittyy erittäin hyvin radalla ja edistyy jokaisella harjoituksella!

Tänään tehtiin kepit ilman apuvälineitä! Ensin kokeilin verkoilla, mikä oli Caballe aivan lastenleikkiä. Joten päätin harjoitella toistot ohjuksien kanssa (lasikuitu “nippusiteitä”). Tunnin loputtua kun oltiin kerätty apuvälineet pois päätin kokeilla kepit ilman mitään. Siitä on pitkä aika kun viimeksi edes koitin, olen niin luottanut apuvälineisiin (viimeksi aivan alkeiskurssin alussa kun tehtiin namin avulla ilman apuvälineitä). Ja Cabanhan meni ne kepit kuin vanha tekijä! Koska kouluttaja missasi tämän, hän halusi nähdä, ja teimme sen uudestaan - ja taas Caba onnistui! Jess! Joten näkemiin vanhat keppitmallit ja tervetuloa kepit (jotka voi ottaa mukaan rataan tästä eteenpäin). Kouluttaja neuvoi minua etenemään hitaasti ja varmistamaan että Caba todellakin osaa kepit olemalla todella lähellä, Caban vierellä kun hän suorittaa niitä. Voin pikkuhiljaa vetäytyä, mutta jos Caba fuskaa niin siirryn takaisin viereen. Joten päätimme että harjoitellaan sen sijaan lähettämistä kepeille. Omistaja oli Caban suorituksesta täyttä hymyä koko kotimatkan!